Mitä luultavimmin pesit tänä
aamuna hampaasi käyttäen hammastahnaa. Sen jälkeen saatoit laittaa käsirasvaa
ja meikata. Olet varmasti tiskannut tai siivonnut käyttäen puhdistusaineita.
Kun päätäsi särkee, otat lääkekaapista pillerin. Kodissasi on voitu maalata
seiniä. Kesällä ulkosalla suihkautat ihollesi hyttysmyrkkyä välttyäksesi
hyttysenpistoilta.
Kaikki edellä mainituissa
toiminnoissa tarvittavat tuotteet on jossain kehittelyn vaiheessa testattu
eläimillä. Vuosittain sadat miljoonat koe-eläimet kokevat silmitöntä tuskaa ja
kuolevat ihmisten takia. Niillä testataan muun muassa kosmetiikkatuotteita,
kemikaaleja, maaleja, lannoitteita lääkkeitä ja tuholaismyrkkyjä, jottei niistä
aiheutuisi haittaa ihmisille. Lisäksi eläimille tehdään biologisia, psykologisia
ja lääketieteellisiä tutkimuksia.
Monelle tulee sanasta koe-eläin
mieleen ensimmäisenä hiiri tai rotta, mutta todellisuudessa tutkimuksissa
käytetään paljon muitakin eläimiä, kuten koiria, kissoja, kaneja, apinoita,
hevosia, lampaita, marsuja, hamstereita, vuohia, sikoja, nautoja, kaloja ja
matelijoita. Koirista eniten käytetään beagleja niiden ystävällisen luonteen ja
helpon käsiteltävyyden takia.
Listassa oli paljon eläinlajeja,
joita ihmiset pitävät lemmikkeinään ja parhaina ystävinään. Siitä huolimatta
osa niistä joutuu kärsimään tutkimuslaitoksissa surkeissa olosuhteissa: Eläimet
kasvatetaan koe-eläinyksiköissä tai keskuksissa. Sieltä ne siirretään
tutkimuslaitokselle ahtaisiin olosuhteisiin virikkeettömiin metallikaukaloihin
tai -häkkeihin. Jo tällainen pitäminen on omiaan aiheuttamaan luonnostaan
virkeille eläimille tuskaa ja henkistä kärsimystä, ja niillä tehtävissä
kokeissa ne alistetaan vielä fyysisellekin tuskalle.
Kokeissa muun muassa vammautetaan
eläinten aivoja niin, että niille aiheutuu vakavia kouristuksia,
hermostohäiriöitä, liikkumisvaikeuksia, tasapaino-ongelmia tai jopa
syömiskyvyttömyyttä. Syöpätutkimuksissa eläimille aiheutetaan syöpä, jolloin ne
joutuvat kärsimään kasvaimista ja jatkuvista kivuista. Lisäksi ne altistetaan
leikkauksille tai kemoterapialle (solunsalpaajalääkkeet). Luututkimuksissa
eläimille aiheutetaan nivelrikkoja, ja jopa niiden luita katkotaan, jotta
voitaisiin testata uusia hoitomenetelmiä. Kemiallisia aineita tutkittaessa
eläimet altistetaan myrkyille pakkosyöttämällä, ruiskuttamalla aineita
elimistöön tai levittämällä iholle. Annostusta lisätään niin kauan, että eläin
saada oireita, kuten kouristuksia, oksentelua, sisäistä verenvuotoa,
hermostohäiriöitä tai halvaantumista. Eläimille tehdään myös riippuvuustutkimuksia;
kipututkimuksia, joissa niille aiheutetaan hirvittävää tuskaa hermovaurioilla;
urheilulääketieteellisiä tutkimuksia, joissa esimerkiksi koira saatetaan sitoa
juoksumattoon kiinni tunneiksi, jotta sille aiheutuisi kulumia niveliin tai
luustoon. Jopa ruoka-aineita, kuten kolesterolia alentavia margariineja,
tutkitaan eläinkokein.
Eläinkokeita puolletaan väittäen,
että kokeissa eläimet saavat kipulääkitystä, mutta todellisuudessa tämä
toteutuu vain harvoin. Lisäksi tutkijat puoltavat eläinkokeita ”humane endpoint”
-periaatteella, joka tarkoittaa sitä, että kärsivä eläin on lopetettava.
Todellisuudessa tämäkään ei toteudu, sillä eläinten kunto häkeissä tarkistetaan
usein vain kerran päivässä, ja ryhmähäkeissä tuskaista eläintä ei välttämättä
huomata.
Kaiken lisäksi eläinkokeet eivät
ole missään mielessä luotettavia. Muut eläimet eroavat fyysisiltä,
aineenvaihdunnallisilta, ympäristöllisiltä ja geneettisiltä ominaisuuksiltaan
ihmisestä niin paljon, ettei ole puhettakaan, että eläinkokeissa saadut
tulokset pätisivät ihmisiin! Ihmiset ja eläimet reagoivat moniin aineisiin
aivan eri tavalla: esimerkiksi penisilliini on ihmiselle käyvä särkylääke,
mutta se voi tappaa kissan. Vuosikymmeniä tutkittiin koirilla tupakoinnin ja
syövän välistä yhteyttä, eikä sitä voitu todistaa. Ihmisillä tehdyissä
kliinisissä kokeissa taas tuli aivan ilmiselviä tuloksia: tupakka aiheuttaa
syöpää. Vuosien varrella eläinkokeista on saatu muitakin todellisuuteen nähden
aivan päinvastaisia tuloksia: Markkinoille on päässyt eläinkokein vaarattomiksi
todettuja aineita, jotka ovat osoittautuneet ihmisille haitallisiksi, kuten
tupakka. Toisaalta eläinkokeiden tulokset ovat lähes estäneet joidenkin
hyödyllisten aineiden pääsyn ihmiskäyttöön, kuten kortisoni. Lisäksi
diabeetikoille välttämättömän aineen, insuliinin, kehittely lähes estyi, koska
eläinkokeilla saatiin väärää tietoa sen hyödyistä ja haitoista. Toinen
samanlainen esimerkki on poliorokote.
Eläinkokeita tehdään valtavasti,
mutta niistä vain pienen pieni osa tuottaa minkäänlaista hyötyä tai tutkitun
tuotteen pääsyä myytäväksi. Nykypäivänä myös tapahtuu entistä enemmän
lääkkeiden sivuvaikutuksien aiheuttamia kuolemia, sellaisten lääkkeiden, jotka
on todettu eläimillä turvallisiksi. Eläinkokeet ovat siis vastuussa monista
turhista kuolemista. Eläinkokeilla etsitään ikävä kyllä parannuskeinoja myös
sellaisiin ihmisten ongelmiin, jotka olisivat ehkäistävissä
elintapamuutoksilla.
Eläinkokeille on olemassa
vaihtoehtoja, joten ne eivät ole missään tapauksessa tarpeellisia tai jopa
pakon edessä tehtyjä. Paljon parempia ja ihmisen kannalta osuvampia tuloksia
saataisiin muun muassa kliinisellä tutkimuksella, epidemiologialla,
kantasolututkimuksella, in vitro -tekniikoilla, lääkeseurannalla,
matemaattisilla malleilla ja tietokonemalleilla. Kyseessä on siis ihmisten
laiskuus: eläinkokeisiin on totuttu, eikä viitsitä tehdä tutkimusta tai antaa
rahoitusta muiden, parempien menetelmien kehittämiseen. Asiantila on
muutettavissa, mutta se vaatii ihmisten asennemaailman muuttumista.
Lopuksi, eläinkokeilla ei ole
minkäänlaista moraalista oikeutusta. Ihmistä ei voida pitää korkeampana tai
parempana eläimenä muihin nähden. Kaikki muutkin eläimet tuntevat kipua,
tajuavat ympäröivän maailman, omaavat tietoisuuden, luovat suhteita, leikkivät…
Jokainen ihminen, joka on kosketuksissa eläimiin, on varmasti päässyt monta
kertaa todistamaan, kuinka älykkäitä ne ovat ja kuinka ne oppivat virheistään
samalla tavalla kuin ihmisetkin. Ne eivät ole tunteettomia koneita, joita
ihminen voi käyttää mielensä mukaan omiin tarkoituksiinsa, vaan jokainen eläin
ansaitsee hyvän elämän ilman jatkuvaa tuskaa, stressiä ja henkistä turtumista.
Ihmiselämä ei ole sen arvokkaampi
kuin koiran, lehmän, kanan, rotan, ahvenen tai sisiliskon elämä.
”Arvojärjestystä” ei voida tehdä myöskään älykkyyden perusteella: jokainen
eläinlaji on älykäs omalla tavallaan ja hyvä itselleen tärkeissä toiminnoissa.
Ihmisen älykkyys on erilaista kuin vaikka kanin. Ihminen saattaa olla parempi
organisoimaan ja ennakoimaan, mutta kani hakkaa ihmisen esimerkiksi aistien
paremmuudessa ja ravinnonhankinnassa – lyhemmin sanottuna elossapysymisessä.
Nykyihminen ei ole mitään ilman teknologiaa ja rakennuksia. Jos kaikki niin
sanottu sivilisaatio katoaisi, suurin osa ihmiskunnasta kuolisi nälkään,
tauteihin ja yksinkertaisesti kylmyyteen. Ihminen on luonut ympärilleen
betonikuplan, jonka sisällä hän luulee olevansa maailman kuningas, mutta jos
kupla puhkeaisi, ihminen olisi yhtä voimakas kuin muurahainen.
Jokainen voi tehdä eläinten asemaa
parantavia päätöksiä jokapäiväisessä elämässä. Et tarvitse kaikkia niitä
kemikaaleja, joita tunget hiuksiisi ja ihollesi. Voit valita ostamasi tuotteet
eläinystävällisemmin helposti: esimerkiksi osoitteesta http://www.animalia.fi/kosmetiikkalista
löytyy lista merkeistä, joiden tuotteita ei ole testattu
eläimillä. Eläinkokeettomia tuotteita on lattianpesuaineista kynsilakkoihin,
joten jokaiselle löytyy jotain. Suomessa toimii myös monia eläinten oikeuksia
ajavia järjestöjä, kuten Animalia, Oikeutta eläimille ja Suomen
Eläinsuojeluyhdistys. Niiden sivuilta löytää lisätietoja aiheeseen liittyen.
Sinäkin voit olla mukana luomassa eläinkokeetonta yhteiskuntaa!
Artikkelin aineisto: http://www.oikeuttaelaimille.net/elainkokeet
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti