maanantai 1. helmikuuta 2016

Hiljaisuus junassa





IC 48 lähti Parkanon asemalta klo 11.18 kohti Tamperetta. Paikkani on nro 5 vaunussa 5 ja siellä perällä olevassa neljän henkilön osastossa. Kanssani istuu aasialainen mies, mahdollisesti kiinalainen tai japanilainen.
                              
Hänen syödessään banaaneja niitten tuoksu tunkeutuu hajuaistiini. Emme virka mitään toisillemme. Koko 48 minuuttia kestänyt junamatka luisuu ohi täydessä hiljaisuudessa.
                            
 Päässäni juoksee monta ajatusta. Johtuuko se matkatoverini ulkomaalaistaustasta? Vai suomalaiseen kulttuuriin tyypillisestä tavasta kunnioittaa toisen omaa tilaa?
                              
Pidän tätä todennäköisempänä vaihtoehtona. Minulla on kokemusta ulkomaalaisten kanssa toimimisesta. Minulla oli selvimmin mielessäni vieraan oman tilan kunnioittaminen.
                              
Miesparka olisi todennäköisesti säikähtänyt kuoliaaksi jos ventovieras olisi yhtäkkiä alkanut puhua hänelle. Puhumattakaan siitä että hän näytti kiireiseltä Ipadinsa kanssa. Ja lisäksi hiljaisuus tekee hyvää.
                              
Mutta kyllä se päättyi ”duuriin”. Minä nyökkäsin tervehdyksesi lähtiessäni. Ei hassumpaa suomalaiselta, vai?

Janne Kilkki