Mauton päivä Parkanossa 26.4.2014

Räiskyviä kilpailuja ja autoja

Nimi: Need for speed, 3D

Tyyppi: Toiminta, jännitys

Ensi-ilta: 14.3.2014

Kesto: 2h 10 min

Ikäraja: 12

Ohjaaja: Scott Waugh

Pääosissa: Aaron Paul, Dominic Cooper, Michael Keaton, Dakota Johnson, Imogen Poots, Scott Mescudi, Rami Malek

Maa: Yhdysvallat

Sisältää juonipaljastuksia!

Need for speed on toimintaelokuva, joka perustuu saman nimiseen menestyneeseen pelisarjaan. Elokuva tarjoaa katsojalle jännittäviä katukisoja ja upeita autoja. Elokuvassa seurataan Tobey Marshallia (Aaron Paul), joka rakastaa laittomia kaupunkiajoja ja osallistuu niihin yhdessä kavereidensa kanssa. Eräänä päivänä ennen kisoja, Tobeyn vihamies Dino Brewster (Dominic Cooper), ehdottaa Tobeylle sopimusta, jossa Tobey rakentaisi auton (Ford Mustang) ja saisi osan auton myyntihinnasta. Tobey suostuu ehdotukseen.

Autoa esitellään huutokaupattavaksi juhlissa ja Dino ja Tobey tapaavat englantilaisen Julian (Imogen Poots), joka lupaa ostaa auton 3 miljoonalla dollarilla, jos se kulkee yli 370 km/h. Auto kulkee yli mainitun nopeuden ja Julia lupaa siitä sittenkin 2,7 miljoonaa dollaria. Myöhemmin Dino haastaa Tobeyn ja Tobeyn hyvän kaverin Peten (Harrison Gilbertson) ajamaan kilpaa laittomilla autoilla. Voittaja (Tobey tai Dino) saa koko autosta tulleen tuoton. Kisan aikana Dino tajuaa häviävänsä ja sen takia töytäisee omalla autollaan Peten autoa. Peten auto syttyy palamaan ja tuhoutuu täysin lennettyään tieltä pihalle ja sen seurauksena Pete kuolee. Tobey keskeyttää kisan, mutta mitään ei ole enää tehtävissä. Dino jatkaa matkaansa ja katoaa kuin tuhka tuuleen. Tobey joutuu vankilaan, koska Dinosta ei ole todisteita.

Kaksi vuotta myöhemmin Tobey vapautuu vankilasta ja haluaa kostaa Peten kuoleman. Hän lähtee ajamaan Julian kanssa Mustangilla San Franciscoon, tarkoituksenaan osallistua suuriin kisoihin ja kostaa Dinolle. Matkan varrelle mahtuu toimintaa: räjähdyksiä, autoja, poliiseja, tappoyrityksiä, kaikenlaisia härpäkkeitä ja vähän lisää autoja ja räjähdyksiä.

Ensivaikutelma elokuvasta on ihan hyvä ja jostain syystä tykkäsin siitä, vaikka vähitellen elokuva alkaa muuttua täysin juonettomaksi ja samaa kaavaa toistavaksi, mikä on erikoista ottaen huomioon, että elokuva perustuu luultavasti maailman tunnetuimpaan peliin. Maailmallakaan elokuva ei ole saanut kovin ylistäviä arvioita ja syynä on täydellinen juonettomuus.

Toimintaa elokuvassa kuitenkin riittää. Plussaa se saa hienoista tehosteista ja musiikista, sekä oli siinä myös kohtia jotka olivat ihan hauskoja. Elokuva vilisi upeita autoja ja pääasiassa se onkin vain ajamista, räjähdyksiä, ajamista, pahiksia ja räjähdyksiä, taas vähän ajamista ja kappas vaan, taas uusi satsi ajamista, pahiksia ja räjähdyksiä.

Edes se, että elokuva on 3D, ei ole pelastanut sitä huonoilta arvosteluilta. Elokuva tuntui hieman tekemällä tehdyltä, vaikka täytyy kyllä myöntää, että se pisti adrenaliinin kiertämään. Eli yhteenvetona voi sanoa, että jostain syystä tykkäsin. Elokuva on ihan kohtalainen ja joissain kohtia jopa hyvä, jos siis sitä katsoo sellaisella toiminta-fiiliksellä kuten minä, eikä pohdi sen juonta kovin laadullisesti ja etsi siitä jotain syvällistä teemaa, sillä epäilen sen olemassa oloa. Elokuva saa kolme tähteä viidestä ja suosittelen katsomaan sen jos tykkää toimintaelokuvista.

Julia Jokela

Pienet ja itsenäiset lukiot saattavat jäädä historiaan, kirjoittaa Savon Sanomat

Julia Jokela

 

Pienet lukiot ovat katoamassa kokonaan, sillä opetus- ja kulttuuriministeriössä suunnitellaan lukio-opetuksen keskittämistä yli 500 oppilaan yksiköihin. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että alle 500 oppilaan lukiot liitettäisiin osaksi suurempia lukioita, mutta niitä ei välttämättä lakkautettaisi.

Tämän seurauksena moni pieni ja keskikokoinen paikkakunta menettäisi lukionsa itsenäisyyden. Ministeriö kertoo, että oppilasmäärä ei kuitenkaan välttämättä olisi ratkaiseva kriteeri. Jos suunnitelmaa noudatetaan, lukiokoulutuksen järjestäjien määrä laskisi nykyisestä 285:stä 170–190:een. Muutoksen olisi tarkoitus tulla voimaan vuonna 2017.

Kommentti: Lukioille halutaan 500 oppilaan minimirajat

Saija Papunen

Pienten lukioiden itsenäisyys on pian uhattuna, sillä opetus- ja kulttuuriministeriössä suunnitellaan lukio-opetuksen keskittämistä yli 500 oppilaan laitoksiin. Pienempiä lukioita ei uudistuksen myötä välttämättä lakkautettaisi, mutta ne liitettäisiin osaksi suurempia. Uudistuksen on tällä hetkellä tarkoitus tapahtua vuonna 2017. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Savon Sanomat.

                       

Bravo ja sarkastiset aplodit, mitäpä tässä muuta voi sanoa. Nyt se sitten tapahtuu: opetuksen laadusta aletaan nipistää ja lukioista tehdään persoonattomia massojenkoulutuslaitoksia. Yli 500 oppilaan koulussa ei ole mitenkään mahdollista antaa yksilöllistä ja hyvää opetusta, vaan suuressa opiskelijajoukossa kaikki ovat yhtä harmaata massaa, ja mahdollisesti tukea tarvitsevat ihmiset jäävät entistä pahemmin jalkoihin. Tämä uudistus ei onneksi tule voimaan tällä hetkellä lukiossa olevien aikana, mutta seuraavat ikäryhmät joutuvat ehkä joko saamaan huonompaa opetusta tai pahimmillaan käymään lukionsa jossain kotipaikkakuntansa ulkopuolella. Tällainen olisi varmasti omiaan vähentämään lukiokoulutuksen suosiota, ainakin pienemmissä paikoissa, joista uudistuksen myötä saattaa hävitä oma lukio.

                       

Voi vain arvailla, miten tuleva muutos vaikuttaa Parkanon lukioon. Häviääkö meiltä lukio vai yhdistetäänkö se johonkin suurempaan, jolloin se menettää itsenäisyytensä? Kumpikin vaihtoehto kuulostaa melko ikävältä. Ilmeisesti nykyään päättäjillä ei ole muuta tekemistä kuin kiusata nuorisoa ja heikentää mahdollisuuksia hyvään ja yksilölliseen oppimiseen.

Komea jatko-osa Christopher Nolanin Batman-sarjaan

Saija Papunen

Christopher Nolanin ohjaama elokuva The Dark Knight (Yön ritari) valmistui vuonna 2008. Se on jatko-osa vuonna 2005 ensi-iltansa saaneelle elokuvalle Batman Begins. Sen käsikirjoituksen ovat tehneet Nolan ja David. S. Goyer. Pääosissa ovat näyttelijät Christian Bale (Batman alias Bruce Wayne), Michael Caine (Alfred Pennyworth), Heath Ledger (Jokeri), Gary Oldman (James Gordon), Aaron Eckhart (Harvey Dent), Maggie Gyllenhaal (Rachel Dawes) sekä Morgan Freeman (Lucius Fox).

Elokuvassa Bruce Wayne tapaa Harvey Dentin, yleisen syyttäjän, joka seurustelee Waynen lapsuudenystävän, Rachel Dawesin, kanssa. Hän vakuuttuu Dentin taistelusta Gotham Cityn rikollisuutta vastaan, ja alkaa toivoa, että tästä voisi tulla uusi, naamioton sankari Batmanin tilalle.

Samoihin aikoihin Jokeri käy tarjoamassa palveluksiaan Gothamin mafiapomoille ja rikollisille, joille Batman on suuri uhka. Hän lupaa hoidella Batmanin, jos saa puolet heidän rahoistaan, mutta häntä ei oteta tosissaan. Vasta, kun eräs mafiajohtaja todistaa oikeudessa muita vastaan, ja monet rikollisista tuomitaan, Jokerin ehdotus hyväksytään. Hän laatii uhkauksen, jossa kertoo tappavansa joka päivä ihmisiä, jos Batman ei paljasta oikeaa identiteettiään. Koska Wayne on alkanut uskoa, että Batman voi rauhassa väistyä Harvey Dentin tieltä, hän on valmis kertomaan salaisen identiteettinsä. Dent kuitenkin yllättää hänet kertomalla julkisessa tiedotustilaisuudessa olevansa Batman.

Dent joutuu Jokerin ja hänen joukkonsa takaa-ajamaksi, mutta Batman ja James Gordon saavat Jokerin kiinni. Kuitenkin, Dent ja hänen naisystävänsä Rachel kaapataan, jolloin Batman vaatii Jokeria paljastamaan heidän olinpaikkansa. Paljastuu, että nämä ovat kahdessa räjähteitä täynnä olevassa rakennuksessa. Batman lähtee pelastamaan Rachelia, mutta paikan päällä huomaa Jokerin neuvoneen hänet Dentin luokse. Batman pelastaa Dentin, mutta Rachel kuolee rakennusten räjähtäessä. 

Dent joutuu sairaalaan, sillä räjähdyksessä hänen kasvojensa vasen puoli paloi. Paennut Jokeri käy tapaamassa häntä siellä, ja käskee häntä kostamaan niille, jotka ovat syyllisiä Rachelin kuolemaan. Katkeroitunut Dent ottaa neuvosta vaarin ja alkaa tappaa niin rikollisia kuin poliiseja, jotka kokee syyllisiksi. Hän päättää uhriensa kohtalosta heittämällä onnenlanttia.

Batman estää Jokerin suunnitelman räjäyttää kaksi lauttaa täynnä ihmisiä, mutta Jokeri sanoo olevansa todellinen voittaja, kunhan paljastuu, että Dent sekosi ja alkoi murhata ihmisiä. Tällä välin Dent on ottanut Batmanin ystävän Gordonin perheen panttivangiksi rakennukseen, jossa Rachel kuoli, ja Batman lähtee pelastamaan heitä. Kolikkoonsa luottaen Dent ampuu Batmania, mutta tämä ei vahingoitu luotiliivien ansiosta. Hän hyökkää Dentin kimppuun, joka putoaa rakennuksesta ja kuolee. Koska Batman ei halua Dentin menettävän mainettaan Gothamin sankarina, hän ottaa tämän tekemistä murhista syyt niskoilleen vain Gordonin tietäessä totuuden.  Batman pakenee poliiseja lainsuojattomana.

Yön ritari, kuten koko Nolanin Batman-sarja, on sävyiltään synkempi ja realistisempi kuin aiemmat Batman-elokuvat. Gotham näyttäytyy likaisena betoniviidakkona, jossa rikollisuus suorastaan kukoistaa. Henkilöhahmot ovat vahvoja ja tulevat hyvin esille latistamatta silti toisiaan. Ainut roolisuoritus, joka ei ole kovin vakuuttava, on Maggie Gyllenhaalin esitys Rachel Dawesina. Rachel jää elokuvassa kovin mitäänsanomattomaksi hahmoksi eikä suinkaan näyttäydy potentiaalisena suurten tunteiden kohteena.

Näyttelijöistä parhaimpana erottuu ehdottomasti Heath Ledger Jokerin roolissa. Hänen tulkintansa lyö laudalta jopa Jack Nicholsonin, joka on myös näytellyt Jokeria aikaisemmissa Batman-elokuvissa. Intensiivisyys, jolla Ledger eläytyi roolihahmoonsa, on aivan omaa luokkaansa nykyajan tusinatähtien räpellysten joukossa: Jokerin psykoottisuus ja omalaatuinen luonne tulivat Ledgerin näytteleminä esille aivan upeasti. Myös Ledgerin muuntautumiskyky näyttelijänä oli suorastaan hämmentävää. On valtava sääli, että Ledger kuoli nuorena, sillä hänellä olisi ollut valtavasti potentiaalia olla jopa kaikkien aikojen paras näyttelijä.

Elokuvan juoni on kohtalaisen uskottava, tosin Harvey Dentin muutos hyvästä pahaksi on hieman turhan pikainen ja hämmentävä. Jos Dent olisi hahmona elokuvan alusta asti ollut vähemmän puhtoinen ja eikä niin perinteinen ”hyvä poliisi”, muutos olisi ollut mielekkäämpi. Lisäksi juoni jää paikoin laahaamaan paikoilleen, eikä etene. Elokuvan pituus on hieman liioiteltu, paketti olisi toimivampi lyhyempänä.

Kritiikistä huolimatta Yön ritari on hyvä elokuva, parempi kuin monet muut 2000-luvulla valmistuneet pätkät. Itseeni siinä kolahtaa eniten synkeä ulkoasu ja tietynlainen raskaus. Batmankaan ei onneksi ole enää sinisissä trikoissa pomppiva viittasankari, vaan vakavammin otettava hahmo. Gotham likaisena betoniviidakkona on hieno ympäristö tälle uudenlaiselle oikeuden puolustajalle. Vaikken itse tähtiluokituksesta oikein perustakaan, annan tälle leffalle pisteitä 8/10.

                                           

                     

                     

Joka kolmas mopoauto kolaroi viime vuonna (AL 11.4.2014)

Saija Papunen

Viime vuonna jopa kolmasosa mopoautoista sai korvauksia kaskon törmäysturvasta. Vahingot ja niiden aiheuttamien kustannusten määrät ovat kasvussa, ja myös henkilövahinkojen korvaukset ovat suurempia kuin henkilöautokolareissa. Mopoautokolareissa myös henkilövahinkojen laatu on usein vakavampi.

Vakuutusyhtiöiden tilastojen mukaan viime vuosina mopoautoilla on törmäilty kuusinkertaisesti, syyttömälle osapuolelle korvattavia vahinkoja on maksettu kolminkertaisesti ja liikennevakuutuksesta korvattavia henkilövahinkoja on sattunut lähes kuusinkertaisesti henkilöautoihin verrattuna. Maksettavat korvaukset ovat henkilöautokolareista maksettaviin verrattuina suuria: mopoauto menee lunastukseen pienemmästä törmäyksestä kuin henkilöauto, ja jos vammautuneelle nuorelle kuljettajalle joudutaan maksamaan työkyvyn menetyksestä korvauksia tämän loppuiän ajan, summa saattaa olla yli miljoona euroa.

Tilanne on ajanut vakuutusyhtiöt nostamaan mopoautojen vakuutusten hintoja huimasti: uuden mopoauton omistaja saattaa saada 3500–5000 euron vakuutuslaskun. Muutokseen on järkevä syy: Mopoautojen aiheuttamista vahingoista maksetut korvaukset ovat olleet niin suuria, että vanhat vakuutusmaksut eivät ole riittäneet kattamaan niitä. Ennen mopoautojen vakuutuksissa noudatettiin mopojen vastaavia, mutta koska mopoautoilijat aiheuttavat paljon enemmän vahinkoja, vakuutusyhtiöissä on tultu siihen tulokseen, että on oikeudenmukaisempaa hinnoitella mopoautoille oma, todellisen riskin mukainen vakuutus. Samalla toivotaan, että kalliimmalla vakuutuksella olisi vaikutusta mopoautoilijoiden liikennekäyttäytymiseen, joka nykyisellään on varsin riskialtista.