Huomaamatta vilkaiset sitä tiuhaan tahtiin. Se on läheisempi
kuin paras ystäväsi. Jos sinulla on tylsää, se tuo helpotuksen. Se on kuin uusi
ruumiinosa, jota se ei kuitenkaan ollut vielä kaksikymmentä vuotta sitten. Kännykkä,
joka koukuttaa, ärsyttää, viihdyttää - ja on välillä hyödyllinenkin.
Kannat puhelinta nykyään mukana joka paikassa, vaikka et
sitä juuri tarvitsisikaan. Se on oltava mukana ainakin kellon takia, sillä
kenelläpä olisi perinteinen rannekello ihan vain ajan näyttämiseen, kun luuriin
saa kellonkin näyttämään samaan aikaan koti-Suomen ja ensi kesän lomakohteen
ajan. Kätevää.
Aikaa kännykkä vie huomaamattamme suuret määrät. Vapaan
hetken koittaessa sitä kaivaa automaattisesti kännykän esille ja tarkistaa mitä
erilaisiin some-kanaviin kuuluu ja yhtäkkiä sitä huomaakin istuvansa
katselemassa laulavaa koiraa videolta, jonka joku oli jakanut, tai muuta yhtä
oleellisen tärkeää.
Kuitenkaan emme osaa olla ilmankaan, vaikka välillä kiroamme
mokoman aikasyöpön maan syvimpään rakoon. Onhan siitä kuitenkin niin paljon
hyötyä, kun voi tarvittaessa aina soittaa jollekin, kun tulee asiaa. Ja
kaikenlaiset asiat junalippujen varaamisesta lähikaupan aukioloaikojen
tarkistamiseen on helppo hoitaa muutamalla puhelimen klikkauksella tai näytön
pyyhkäisyllä.
Mutta onko sittenkään niin hyödyllistä, että on koko ajan tavoitettavissa
tai tieto saatavilla? Oppisimmeko ehkä lähikaupan aukioloajat ulkoa, jos ei
olisi puhelinta, josta ne voi hetkessä tarkistaa? Tai olisiko vaikeampi perua
sovitut tapaamiset, jos ei olisi puhelinta, jolla soittaa viisi minuuttia ennen
sovittua aikaa ettei nyt ehdi. Ja ainahan sitä voi puhua puhelimessa, jos on
asiaa.
Mutta muistammeko pian enää miltä tuntuu puhua tai tehdä
jotain kasvotusten ilman jatkuvaa kännykän näpläystä ja tavoitettavissa
olemista? Mitä jos joudummekin näyttämään tunteemme ilman kattavaa hymiöiden
litaniaa, joiden taakse on niin helppo piilottaa oikeat ajatuksensa?
Olisikohan aika ottaa puhelinvapaata ja vaikkapa kutsua
ystävät kahville ja juttusille? Vierailun päätteeksi sammuksissa olleet
puhelimet voitaisiin yhdessä avata ja poistaa ne aikasyöpöt pelit ja
sovellukset, joiden ideasta et edes ole oikein perillä. Ja tietysti samalla
katsotaan, onko maailmalla tapahtunut mitään mullistavaa ja ehtisikö sitä vielä
illalla kauppaan.
Anna Luomajärvi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti