Kolumni: Valoa tunnelin päässä?

Saija Papunen

Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi vaikuttaa Suomessa edelleen. Työpaikkoja vähennetään, yrityksiä myydään ulkomaille, valtion menoja leikataan, kuten äskettäin tehty lapsilisien pienentäminen todistaa. Vaikka väitetään, että talouskasvun merkkejä alkaa olla jo ilmassa, on hankala uskoa, että tällaisesta suosta noustaisiin ainakaan lähimmän viiden vuoden aikana. Ikäisillemme, tällä hetkellä lukiossa oleville, tämä tarkoittaa tiukkaa tilannetta tulevaisuuden työmarkkinoilla. Taantuman lisäksi työpaikkojen uhkana alkaa monilla aloilla olla työntekijöiden korvaaminen teknologialla. Varsinkin niin sanotut keskiluokkaiset ammatit, kuten kirjanpitäjä ja vastaavat paperinpyörittelyhommat, saattavat tulevaisuudessa tulla suorastaan uhanalaisiksi. 

Synkältä näyttää: monen lukion jälkeen pätevyydet hankkineen kohtalona saattaa olla heti alusta lähtien työttömyyskorvaus ja sossun luukku. Nuorten ja nuorten aikuisten työnsaantia vaikeuttaa entisestään useimpiin työpaikkoihin vaadittava työkokemus. Harvoin tulee vastaan työilmoitusta, jossa kokemus ei olisi yhtenä kriteerinä hakijalle. Menettely on aika naurettava, sillä tällä menolla töissä on vain eläkeiän kynnyksellä huojuvia vanhuksia. On toki ymmärrettävä, että kokematonta työntekijää pitää aina uransa alussa kouluttaa ja ohjata työpaikalla, mutta eihän kukaan meistä ole selvinnyt ilman tällaista luotsausta! Nekin, jotka tällä hetkellä ovat olleet töissä rapiat kymmenen-kaksikymmentä vuotta, olivat ensimmäisellä työpaikallaan yhtä kädettömiä kuin kuka tahansa, ja apua tarvittiin takuulla. Yrittäjyyskään ei nykyaikana pelasta työttömyydeltä. Pienyritys, jollaisen tavallinen ihminen saa pystyyn lainan tai vastaavan turvin, pyörii tasan sen aikaa kuin kassaan virtaa tukirahoja. Sen jälkeen tulee mitä suurimmalla todennäköisyydellä konkurssi, tai ainakin yrittäjän elämässä kaikki vähät tulot menevät elämiseen, juuri mitään ei jää säästöön.

Valtion taloustilanteen ollessa tällä hetkellä mikä on, saattaa olla vain ajan kysymys, kun säästöjä aletaan kiskoa opiskelijoiden taskusta. Ei luultavasti olisi ollenkaan mahdotonta, että opintotukia pienennettäisiin, tai koulutus muutettaisiin maksulliseksi. Tämähän ei aiheuttaisi muuta kuin entistä huonomman tilanteen meille, joiden pitäisi olla ”tulevaisuuden toivoja”. Että ei muuta kuin hyvillä mielin tulevaisuuteen, kusessahan tässä ollaan jo nyt!