Mielikuvituksellisia asuja ja karkkia

Penkkareita eli penkinpainajaisia vietettiin Parkanon lukiossa 13.2.2014. Penkkarit on ihana ja hauska perinne, joka on säilynyt jo pitkään – toivottavasti se ei koskaan lopukaan. Monelle abille penkkarit on tärkeä osa lukion viimeistä vuotta, viimeinen hetki irrotella ennen lukuloman alkua.  

Abit ennen kuorma-autoajelua

Hyvää matkaa ilmastonmuutokseen

Ei muuta kuin hiihtämään! Ei kun... hetkinen.

Kamalaa. Siinäpä ensimmäinen sana, joka tulee mieleen, kun katson ikkunasta ulos, ja siellä näyttää siltä kuin olisi toukokuu. Ja kun nyt sattuu olemaan maaliskuun alkupuoli. Täällä Parkanossa lunta ei ole juuri missään, lehtipuissa on jo pitkän aikaa ollut ikävän vehreän näköisiä silmuja ja lämpötila huitelee viiden celsiusasteen tuntumassa. Mikäpä siinä, jos tätä olisi edeltänyt parin-kolmen kuukauden mittainen luminen pakkasjakso, mutta muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta koko tämän talven ajan lämpötilat ovat olleet nollan tuntumassa ja lunta ei ole ollut edes nimeksi. Varsin brittiläinen talvi. 

Luonto lämmön kourissa

Moni luultavasti pitää tätä vain hyvänä asiana, kun ei ole kylmä, ei tarvitse tarpoa polveen saakka ulottuvassa lumihangessa tai liukastella pitkin katuja. Tällainen talvi tulee toki edulliseksi myös lämmitys- ja teiden kunnossapitokustannuksissa. Mutta kalliiksi se käy luonnolle ja eläimille. Karhut eivät pääse kunnolla

Ihmisen toimet aiheuttavat Maan

ilmakehään kasvihuonekaasujen lisääntymistä

ja sitä kautta ilmaston lämpenemistä, joka on

uhka etenkin arktisille lajeille.

talviuneen, turkkinsa värin talveksi vaihtavien eläinten suojaväri ei toimikaan ja joka mielessä luonnon normaali vuosirytmi menee sekaisin. Tällaisen talven jälkeen odotettavissa on ankea kesä, kun kasvit ottavat varaslähdön kevääseen liian aikaisessa vaiheessa. Ei tarvita kuin lyhyt kunnon pakkasjakso, niin luonto suorittaa sievän, keuhkot tyhjentävän mahalaskun.   

Tässä eläinten vaikeuksista puhuessa on pakko nostaa esille saimaannorppien todella vaikea tilanne. Niitä on vain 310 yksilöä, joten sukupuutto huohottaa niskaan. Tällainen talvi on norpille todella vaikea, sillä kun ei ole lunta, ne eivät pääse synnyttämään poikasiaan lumikinokseen. Tämä saattaa aiheuttaa romahduksen jo muutenkin heikossa norppakannassa.

Kaiken takana on – kukapa muu kuin ihminen

Toki tällainen talvi ei ole mikään maailman kahdeksas ihme: on niitä ennenkin ollut. Mutta tällaisten ääri-ilmiöiden takana on nykyään ihmisen aiheuttama kasvihuoneilmiön voimistuminen. Mitä enemmän ihminen toiminnallaan vapauttaa ilmakehään kasvihuonekaasuja, kuten hiilidioksidia ja metaania, sitä voimakkaammin maapallon pinnalta pois heijastuva lämpösäteily palaa kaasukerroksesta takaisin, eikä pääsekään pois maapallolta. Tästä seuraava lämpötilan nousu on omiaan aiheuttamaan ympäristökatastrofeja ja valtavia muutoksia ekosysteemissä. Eivätkä seuraukset koske vain luontoa, vaan myös ihmistä itseään. Esimerkiksi, jos maapallon jäätiköt sulavat, siitä seuraava merenpinnan nouseminen aiheuttaa hirveää tuhoa monilla rannikkoalueilla. Valtavat massat ihmisiä jää kodittomiksi ja omaisuudettomiksi. Mihin tällaiset ihmismäärät sijoitetaan ja miten heidän toimeentulonsa turvataan? No ei mitenkään, joten eikö kannattaisi pyrkiä ehkäisemään tällaista sen sijaan, että katsellaan vierestä ja annetaan kaiken tapahtua?  

Päivä prinsessana

Vanhojen päivä on varmasti jokaiselle tytölle unelmien päivä prinsessana, minkä kokee vain kerran elämässään.  Silloin on tilaisuus pukeutua unelmiensa prinsessamekkoon ja tanssia koko päivä. Haastattelin tänä vuonna Parkanon lukiossa vanhojen päivänä tanssineita tyttöjä prinsessapäivän merkityksestä ja siitä, kuinka paljon päivään on panostettu. 

 

Haastattelun perusteella vanhojen päivään panostetaankin varsin paljon niin rahallisesti kuin ajallisestikin. Tanssien harjoittelu on aloitettu jo syyslukukaudella ja kurssin huipennus on juhlava vanhojen päivä helmikuussa, jossa pitkän harjoittelun tuloksena opetellut tanssit esitetään yleisölle.

 

Kuvassa osa tytöistä laulamassa Yö-yhtyeen laulua ”Hän tanssi kanssa enkeleiden” vanhojen päivänä Parkanon urheilutalolla. Vasemmalta kuvassa Jenny Lepistö, Noora Perälä, Petra Perälä, Mira Marin, Elina Kärkelä ja Jessi-Jasmin Mäkelä.

Kampauksen suurin osa tytöistä oli teettänyt ammattilaisella, mutta meikin suurin osa oli tehnyt itse.  Luultavasti tähän vaikuttaa se, ettei meikkaajia ole niin helposti saatavilla kuin kampaajia. Meikki itselle on myös helpompi tehdä kuin kampaus omaan päähän. 

Mekon suurin osa oli ostanut juuri tätä tiettyä päivää varten. Harvalla ennestään on niin juhlavaa pukua, kuin vanhojen päivä vaatii. Toisaalta päivään halutaan panostaa täysillä, joten pukukin ostetaan juuri sitä päivää varten.  Kriteereitä pukua valittaessa olivat muun muassa tietty väri ja malli. Useimmat kuitenkin etsivät ja löysivät mekkonsa kokeilemalla ja ihastumalla johonkin tiettyyn mekkoon ilman mitään ennakkokriteereitä. Kun itselle paras mekko löytyi, sen tunsi. 

Suurin osa oli valinnut kurssin, koska he olivat kuulleet paljon hyvää kurssista tutuiltaan.  Yksi yleinen syy valita kurssi oli myös perinne, joka on jatkunut jo vuosikymmeniä, sillä vanhojen päivää on vietetty jo 70-luvulta asti.

Kirjoitukset Alkoivat!

Saija Papunen

Ylioppilaskirjoitukset ovat jokavuotinen tapahtuma. Niillä on suuri merkitys abeille: valkolakin saaminen vaatii läpipääsemistä valituissa aineissa. Kirjoituksiin valmistautuminen vaatii työtä: käytyjen kurssien asiat kannattaa vielä käydä läpi ja aika kannattaa käyttää tehokkaasti. Lukulomalla aikaa onneksi on.  Toki pelkkä pänttääminen ilman taukoja ei tuota tulosta, vaan aivoja kannattaa tuulettaa välillä.

Tänä vuonna ylioppilaaksi on pyrkimässä 42007 ihmistä, 83 vähemmän kuin viime vuonna. Kirjoitukset käynnistyivät helmikuun 7. päivä äidinkielen tekstitaidon kokeella ja jatkuvat siitä maaliskuun 26. päivään saakka, jolloin on viimeinen koe, saamen äidinkielen koe. Aikaväli on pitkä, ja sille sijoittuu useita muita kokeita.

Ylioppilastutkinnon suorittaakseen opiskelijan tulee suorittaa vähintään neljä koetta. Äidinkieli on pakollinen, kolme muuta ainetta opiskelija suorittaa valintansa mukaan. Vaikka ylioppilastutkinnon suorittaminen saattaa olla työlästä, se on hyödyllistä, sillä se antaa valmiudet jatko-opintoihin korkeakouluissa. Lukion käyneellä on siis käytännössä vain taivas rajana uravalintoja miettiessä ja kouluihin hakiessa. Hyvällä lukion päättötodistuksella on mahdollisuudet päästä periaatteessa mihin haluaa.

Näiden sanojen myötä haluan toivottaa onnea ja tsemppiä kaikille Parkanon lukion abeille!