Hyvää matkaa ilmastonmuutokseen

Ei muuta kuin hiihtämään! Ei kun... hetkinen.

Kamalaa. Siinäpä ensimmäinen sana, joka tulee mieleen, kun katson ikkunasta ulos, ja siellä näyttää siltä kuin olisi toukokuu. Ja kun nyt sattuu olemaan maaliskuun alkupuoli. Täällä Parkanossa lunta ei ole juuri missään, lehtipuissa on jo pitkän aikaa ollut ikävän vehreän näköisiä silmuja ja lämpötila huitelee viiden celsiusasteen tuntumassa. Mikäpä siinä, jos tätä olisi edeltänyt parin-kolmen kuukauden mittainen luminen pakkasjakso, mutta muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta koko tämän talven ajan lämpötilat ovat olleet nollan tuntumassa ja lunta ei ole ollut edes nimeksi. Varsin brittiläinen talvi. 

Luonto lämmön kourissa

Moni luultavasti pitää tätä vain hyvänä asiana, kun ei ole kylmä, ei tarvitse tarpoa polveen saakka ulottuvassa lumihangessa tai liukastella pitkin katuja. Tällainen talvi tulee toki edulliseksi myös lämmitys- ja teiden kunnossapitokustannuksissa. Mutta kalliiksi se käy luonnolle ja eläimille. Karhut eivät pääse kunnolla

Ihmisen toimet aiheuttavat Maan

ilmakehään kasvihuonekaasujen lisääntymistä

ja sitä kautta ilmaston lämpenemistä, joka on

uhka etenkin arktisille lajeille.

talviuneen, turkkinsa värin talveksi vaihtavien eläinten suojaväri ei toimikaan ja joka mielessä luonnon normaali vuosirytmi menee sekaisin. Tällaisen talven jälkeen odotettavissa on ankea kesä, kun kasvit ottavat varaslähdön kevääseen liian aikaisessa vaiheessa. Ei tarvita kuin lyhyt kunnon pakkasjakso, niin luonto suorittaa sievän, keuhkot tyhjentävän mahalaskun.   

Tässä eläinten vaikeuksista puhuessa on pakko nostaa esille saimaannorppien todella vaikea tilanne. Niitä on vain 310 yksilöä, joten sukupuutto huohottaa niskaan. Tällainen talvi on norpille todella vaikea, sillä kun ei ole lunta, ne eivät pääse synnyttämään poikasiaan lumikinokseen. Tämä saattaa aiheuttaa romahduksen jo muutenkin heikossa norppakannassa.

Kaiken takana on – kukapa muu kuin ihminen

Toki tällainen talvi ei ole mikään maailman kahdeksas ihme: on niitä ennenkin ollut. Mutta tällaisten ääri-ilmiöiden takana on nykyään ihmisen aiheuttama kasvihuoneilmiön voimistuminen. Mitä enemmän ihminen toiminnallaan vapauttaa ilmakehään kasvihuonekaasuja, kuten hiilidioksidia ja metaania, sitä voimakkaammin maapallon pinnalta pois heijastuva lämpösäteily palaa kaasukerroksesta takaisin, eikä pääsekään pois maapallolta. Tästä seuraava lämpötilan nousu on omiaan aiheuttamaan ympäristökatastrofeja ja valtavia muutoksia ekosysteemissä. Eivätkä seuraukset koske vain luontoa, vaan myös ihmistä itseään. Esimerkiksi, jos maapallon jäätiköt sulavat, siitä seuraava merenpinnan nouseminen aiheuttaa hirveää tuhoa monilla rannikkoalueilla. Valtavat massat ihmisiä jää kodittomiksi ja omaisuudettomiksi. Mihin tällaiset ihmismäärät sijoitetaan ja miten heidän toimeentulonsa turvataan? No ei mitenkään, joten eikö kannattaisi pyrkiä ehkäisemään tällaista sen sijaan, että katsellaan vierestä ja annetaan kaiken tapahtua?  
 

Lihan tuotanto lisää metaanin määrää ilmakehässä.

Kannattaa siis harkita ennen kuin alkaa grillailla pihviä.

Eniten ihmisen toimista kasvihuonekaasujen määrää lisää fossiilisten polttoaineiden käyttö. Jokainen on tästä varmasti kuullut ja tietoinen, mutta eri asia on se, tehdäänkö asian eteen mitään? Yksittäiseltä ihmiseltä ei kasvihuoneilmiön voimistumisen ehkäisyssä edes vaadittaisi ihmeitä: vähemmän yksityisautoilua ja enemmän julkista liikennettä, järkeviä ratkaisuja ruokakaupassa (esimerkiksi lihan syömisen vähentäminen), turhien valojen sammuttaminen… Tietoa on jokaisen saatavilla vaikkapa WWF:n nettisivuilla. Keinoja on vaikka kuinka paljon eivätkä ne edes vaadi valtavaa panostusta, mutta silti niitä ei tunnuta hyödynnettävän. Onko tosiaan niin, että ihminen on niin valtavan itsekäs, ettei yksinkertaisesti viitsi etsiä tietoa ja toimia käytännössä näin merkittävän globaalin asian eteen? Vai pelätäänkö tässä kenties elintason laskua? Oli niin tai näin, jokaisen tulisi tarttua toimeen ennen kuin on liian myöhäistä. Ilmastonmuutos vaikuttaa meidän kaikkien elämään, ja kaikki ovat siitä omalta osaltaan vastuussa.  

Saija Papunen